Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. (2006). Kasvatussosiologia. WSOY.
Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. (2013). Kasvatussosiologia. (5. uud. p.). PS-kustannus.
Biesta, G. J. (2015). Beautiful risk of education. Routledge.
Butler, C. & Naukkarinen, A. (2017). Inclusion and democracy in England and Finland. Teoksessa A. Raiker & M. Rautiainen (toim.), Educating for Democracy in England and Finland: Principles and Culture (s.109-126). Routledge.
Centre for Studies on Inclusive Education. (2022). Supporting inclusion, challenging exclusion. Index for inclusion: developing learning and participation in schools. http://www.csie.org.uk/resources/inclusion-index-explained.shtml Luettu 6.4.2022.
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. (2014). Opetushallitus.
Frankena, W. K. (1975). The Concept of Education Today. Teoksessa J. F. Doyle (toim.) Educational Judgments. Papers in the Philosophy of Education. Routledge, 19–32.
Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S. & Lehtinen, E. (2004). Communities of networked expertise. Elsevier.
Heikkilä, J., Juva, S., Kettunen, T., Lahtinen, M. & Tiihonen, R. (2008). Koulutuksen talouden käsikirja. PS-kustannus.
Hämäläinen, U. & Uusitalo, R. (2003). Talous & Yhteiskunta. Koulutus kannattaa - laski sitä miten päin vain. Palkansaajien tutkimuslaitos, 4, 2–6. https://labour.fi/
Juvonen, J., Lessard, L. M., Rastogi, R., Schacter, H. L., & Sayre Smith, D. (2019). Promoting social inclusion in educational settings: Challenges and opportunities. Educational Psychologist, 54(4), 250–270.
Jyrhämä, R., Hellström, M., Kansanen, P. & Uusikylä, K. (2016). Opettajan didaktiikka. PS-kustannus.
Karila, K. (2017). Mitä on varhaiskasvatuksen pedagogiikka? Teoksessa Pedagogiikan aika. Lastentarhanopettajaliitto, 9–11.
Kirjonen, J., Remes, P. & Eteläpelto, A. (1997). Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylän yliopistopaino.
Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M-K. (2016). Kasvatuspsykologia. PS-kustannus.
Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H. & Vehmas, S. (2015). Erityispedagogiikan perusteet. PS-kustannus.
Nykänen, S., Risku, M. & Puukari, S. (2017). Monialainen yhteistyö tukea ja ohjausta tarvitsevien voimavarana. Teoksessa S. Puukari, K. Lappalainen & M. Kuortelahti (toim.) Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. PS-kustannus, 309-321.
Opetushallitus. Oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa (8.2.2022) https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisymparisto-varhaiskasvatuksessa
Rinne, R. Kivirauma, J. & Lehtinen, E. (2004). Johdatus kasvatustieteisiin. (5. uud. p.) WSOY.
Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. (2016). Johdatus kasvatustieteisiin. (8. uud. p.) PS-kustannus.
Rinne, R., Tähtinen, J., Jauhiainen, S. & Nroberg, M. (2011). Koulutuspolitiikan käytännöt kansallisessa ja ylikansallisessa kehyksessä. Jyväskylän yliopistopaino.
Saari, A, Salmela, S. & Vilkkilä, J. (2017). Bildung- ja curriculum-perinteet suomalaisessa opetussuunnitelma-ajattelussa. Opetussuunnitelmatutkimus 61, 61–82.
Salonen, A. O. & Brady, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus, 35(1), 4–15.
Siljander, P. (2002). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Otava.
Siljander, P, Kivelä, A. & Sutinen, A. (Toim.). (2012). Theories of Bildung and growth: Connections and controversies between continental educational thinking and American pragmatism. Springer Science & Business Media.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. (2022). Opetushallitus.
Dufour, B., & Curtis, W. (Eds.). (2011). Studying education: An introduction to the key disciplines in education studies. McGraw-Hill Open University Press.
Linda Saukko-Rauta
Creative Commons