Tieteellisen tutkimuksen periaatteet

Tutkimusmenetelmät

Tieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan suunniteltua ja järjestelmällistä, tieteessä hyväksyttyjen menetelmien kautta saadun tiedon tuottamista. Kasvatustieteellisen tutkimuksen kohteena ovat kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen erilaiset ilmiöt. Tutkimuksen kohde voi löytyä kasvatuksen arkea ja käytänteitä ihmettelemällä.

Kasvatustieteellistä tutkimusta voidaan tehdä kahdella perusotteella, joita kutsutaan määrälliseksi eli kvantitatiiviseksi tutkimukseksi ja laadulliseksi eli kvalitatiiviseksi tutkimukseksi. Molempien tutkimusotteiden sisällä on useita erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja, joilla tutkimusta tehdään. Tutkimusprosessin alussa tutkija tai tutkimusryhmä rajaa valitusta ilmiöstä tutkimusaiheen sekä määrittelee tutkimuksen tavoitteen ja alustavan tutkimuskysymyksen. Niiden perusteella valitaan sopivin tutkimusmenetelmä, jonka avulla tutkimuskysymykseen voidaan vastata.

Aiemmin on käyty kiivastakin keskustelua määrällisen ja laadullisen tutkimusotteen paremmuudesta. Nykyisin molemmat tutkimusotteet ovat hyväksyttyjä, ja niitä myös voidaan yhdistää samassa tutkimuksessa, jolloin puhutaan mixed methods -tutkimuksesta. Alla olevalla videolla esitellään lyhyesti nämä kolme eri tapaa tehdä tutkimusta.
https://www.youtube.com/watch?v=P8UFS5PE_Mw

Tutkimuksen luotettavuus

Tieteellisen tutkimuksen luotettavuutta ja saadun tiedon rajallisuutta arvioidaan koko tutkimusprosessin ajan. Tulosten luotettavuus pyritään eri tavoin varmistamaan ja niiden siirrettävyyttä ja yleistettävyyttä arvioidaan. Tutkimuksen kulun ja luotettavuuteen vaikuttavien seikkojen huolellinen raportointi antaa myös tutkimuksen lukijalle mahdollisuuden tarkastella kriittisesti tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimuksen toteuttamisen ja raportoitujen tulosten luotettavuutta tarkastellaan tyypillisesti joko validiteetin eri muotojen (määrällinen tutkimus) tai uskottavuuden (laadullinen tutkimus) avulla.

Tutkimusetiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö

Tieteellinen tutkimus edellyttää tutkimuseettisten periaatteiden noudattamista. Hyvä tieteellinen käytäntö tarkoittaa rehellisyyttä ja vastuullisuutta kaikissa tutkimusprosessin vaiheissa. Siihen kuuluu myös tutkimukseen osallistuvien arvostava ja kunnioittava kohtelu sekä heidän yksityisyydestään huolehtiminen. Tutkimuseettiset kysymykset korostuvat erityisesti silloin, kun lapsia ja nuoria on mukana tutkimuksessa. Eurooppalainen tietosuoja-asetus määrittelee olennaisesti myös tutkimuksen toteuttamisen tutkimuseettisiä käytäntöjä (esimerkiksi henkilötietojen käsittely, tutkimusaineiston tietoturvallinen käyttö ja säilyttäminen.)

Suomessa toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin - tutkimuseettinen neuvottelukunta. Sen tehtävänä on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä sekä tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua. Jokaisessa yliopistossa toimii tutkimuseettisistä asioista vastaava neuvottelukunta tai vastaava, joka ohjaa tehtävää tutkimusta yhdessä yhteistyökumppaneiden (esimerkiksi kuntien tai työorganisaatioiden) vastaavien käytäntöjen kanssa.

Tieteellinen toiminta perustuu luottamukseen. Hyvään tieteelliseen käytäntöön sisältyy tutkijan rehellisyys ja taito toimia luottamuksen arvoisesti. Tieteellinen vilppi puolestaan on epärehellistä toimintaa, jossa esimerkiksi sepitetään tai vääristellään tutkimuksen tuloksia. Plagiointi on yksi tieteellisen vilpin muoto. Sillä tarkoitetaan jonkun toisen tekstin tai tukimuksen esittämistä omana ja lähdettä ilmoittamatta. Kun tutkimuksen tekemisen taitoja harjoitellaan, on tärkeää oppia mm. merkitsemään lähdeviitteet oikealla tavalla, jolloin vältytään tahattomalta plagioinnilta. https://koppa.jyu.fi

Lue lisää

Vastuullinen tiede ja tutkimusetiikka Jyväskylän yliopistossa
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Hyvä tieteellinen käytäntö
Tutkimusetiikan eurooppalaiset käytännöt ja ohjeistus

Testaa tietosi