Demokraattinen yhteiskunta ja kestävä kasvatus rakentuvat ekologisten, sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen kysymysten kestäville ratkaisuille. Tässä kasvatuksella ja koulutuksella on merkittävä rooli: ne ovat yhteiskunnallista toimintaa, joka yhtäältä ylläpitää ja toisaalta muuttaa yhteiskuntaa. Ilmiössä tutkitaan ja problematisoidaan yhteiskunnan muuttuvia käytänteitä ja rakenteita, jotka luovat toimintaedellytykset ja reunaehdot kasvatukselle sekä yksilöiden toiminnalle.
Kasvatuksen ja koulutuksen tehtäviä määritellään jatkuvasti suhteessa vallitseviin poliittisiin, ideologisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin sekä valtarakenteisiin. Koska kasvatus ja koulutus ovat poliittisia ilmiöitä, koulutus-, lapsi- ja perhepolitiikkaan sisältyy valtakamppailua ja intressineuvotteluja. Ne näkyvät niin makro-, meso- kuin mikrotasoillakin, esimerkiksi valtakunnallisten opetussuunnitelmien laatimisessa ja kasvatuksen käytänteissä. Eheän ja kestävän yhteiskunnan toteutuminen edellyttää yhteisöjä, joissa arvostetaan ekososiaalista sivistystä, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä aktiivista toimintaa. Koulutuksen ja kasvatuksen parissa työskentelevillä on mahdollisuus ja velvollisuus olla mukana rakentamassa tällaisia yhteisöjä.
Kestävä kasvatus ja yhteiskunta -ilmiötä pohjustavat kasvatustieteiden osa-alueista kasvatussosiologia, kasvatushistoria ja koulutuspolitiikkaa.
Ilmiötä jäsentäviä käsitteitä ovat kasvatus, koulutus, inkluusio ja sosialisaatio.
![]()
Pohdi millä tavalla Kestävä kasvatus ja yhteiskunta -ilmiötä voidaan tarkastella edellä mainittujen osa-alueiden näkökulmasta? Valitse kasvatussosiologian, kasvatushistorian tai koulutuspolitiikan osa-alue ja keksi siitä jokin esimerkki. Voit käyttää apuna Kasvatustieteiden kartan eri sisältöjä.